Viime syksynä tuli ennätyssato omenia ja oravatkin huomasi sen. Tässä eräs, joka jäi kiinni itseteosta. Sain siltä aika sapiskat zäkzäktelyinä ja hännän heilutuksina. Lopulta se laittoi omenan oksan haaraan ja päätti lähteä livohkaan.

Pakkasten tultua alkoi pihakuusestamme sataa mustia omenoita. Oravan hamstraamat omenat alkoivat kutistua ja eihän ne sitten enää oksan hangassa pysyneet.


Vieläx on seepramännyn käpyjä?


Ja sitten juoksuksi…

Se on mun punainen T-paita, joka heijastuu ikkunasta, jos joku ihmettelee kuvan sävytystä.

Pähkinät saavat aikaan vaikka minkälaisia strapetsiliikkeitä. Arvatkaas montako kertaan tuosta tipahdettiin?

Mökin päältä sitä hypättiin rasvapallokiikkuun.

Hei, mitäs siinä seisot mun tiellä?

Kesäturkissa

Seuraavassa postauksessa esittelyssä vielä suurempi omenavaras.