Kalgu – Ämmä – on Akkun sijaan toinen naispuolisen jumalolennon nimitys Saamenmaalla. Inarissa on kolme merkittävää maastokohetta nimetty Kalgulle: Muotkatuntureitten Kalgoaivi, Rahajärven Kalkuselkä ja Kalkuvaara, joka sijaitsee Inarin kirkonkylästä lounaaseen. Kalkuvaaraa pietään läheisen mahtiseidan Ukonsaaren Akkuna. Inarilaiset ovat käyneet Kalkuvaaralla juhlistamassa kaamoksen päättävää auringonnousua.
Me läksimme ottamaan selvää Kalkuselästä (kartta). Ajelimme majapaikastamme kohen Inaria ja vähän ennen Karhunpesäkiven levikkeitä käännyimme vasemmalle nimettömälle tielle, joka vei meidät Vaadinselän taakse.
Tien alkupäässä tuli vastaan paikallinen duracellpupu, jolla oli hirvee kiirus.
Noin 4 km ajettuamme käännyttiin taas vasemmalle ja eessä olikin tosi töyssyinen matka. Yöllä oli satanut ja näytti siltä kuin eellä olisi mennyt auto. Eipä aikaakaan kun vastassa oli tavallinen henkilöauto, jolla oli tultu kalaan. Minua jo hirvitti ajella Juhtalla niin miten toi oli päässyt tänne ilman pohjakosketuksia? Ajelimme tien päähän ja suuntasimme kohen Kalkuselän huippua.
Nousu oli helpohkoa avarassa maastosa.
Sitten alkoikin hirvee kiljunta. Piekana oli äkännyt meijät.
Syykin selvisi. Olimme eksyneet vahingossa liian lähelle sen pesää. Nopsaan pois…
Välillä tuli kurkittua taaksekin päin.
Kiipesimme laelle ja siellähän tuli vastaan joka tunturille tuttuja asetelmia. Kalkuselällä riitti myös kavereita. Ne halus väen väkisin kuviin.
Kiertelimme laella ja välillä löytyi hyviä näköaloja Rahajärven suuntaan.
Valloitimme soraisen huipun ja aloimme laskeutua…
Autolle palattua kuulimme tuttua kähinää läheltä ja sitä piti lähtee selvittämään. Saimmekin Inarin reissun ainokaiset kuukkelikuvat.
Tiellä tuli vielä vastaa söpö valkoinen poronvasa perheineen.
No, johan… Nyt alkoi jo olla turnausaväsymystä. Vielä oli yksi kuru koluttavana…
