Talomme sijaitsee vanhalla saarella. En tiedä kuinka monta vuosisataa on siitä kun virran toinen uoma kulki nykyisen kuntopolun kohdalla. Alue on kuitenkin vielä allikkoa, suomaista pajukkoa ja märkiä ojia.
Hullukaalin blogin sammakkokuvien innoittama läksin tutkimaan aluetta. Enpä ole aiemmin hoksannut tämän kosteikon olevan oivaa sammakoiden lisääntymisaluetta. Vapun jälkeen ojat ja allikot olivat täynnä kurnuttajia – satoja sammakoita. Lokit ja harakat huomasivat myös sammakkoläjät ja eniten hormoonien hurjaannuttamat saivat lentokyydin… Meidän pihassakin tapasin päällekkäisiä sammakkopareja, vaikka kosteikkoon on matkaa satakunta metriä.
Toiset arvelivat saavansa rauhan vähän sivummalla.
Kuumasyleily. Alimmaisen kurnutus sai veden väreilemään.
Totista hommaa. Kyllä tuntuisi tuolla menolla sammakkosuvun jatkuvan…
Sammakkokeitto minullakin tuli mieleen eräällä lammella, kun sata päätä pisti vedestä esiin :).
Noin läheltä niitä sitten löytyi. Kutumenot ovat yllättävän nopeasti ohi. Täällä jo melkein joka paikassa. Viitasammkoiden pulputusta enää tänään kuulin, muuten oli lammikoissa ja ojissa jo hiljaista.
Sammakoita oli tosiaan joka ojassa ja allikossa kurnuttelemassa – ihan yllätyin niiden määrässä. Näköjään kun tutkii tuttuja paikkoja vähän eri silmällä niin löytää kaikkea uutta ja ihmeellistä.
Jestas! En ole ikinä onnistunut elämäni aikana näkemään noin monta sammakkoa kerralla! Aivan uskomaton läjä 🙂