Monesti minulta tullaan kysymään että mikä se Konnus (kartta) on. Kysyn haluatko “takapihastani” minkä mittaisen esitelmän?
Leppävirran Konnuskoskien kautta laskee Kallaveen veet Unnukkaa ja sieltä Haukiveteen eli ollaan Vuoksen vesistössä – melkein latvavesillä. Kosket sijaitsee n. 6 km Leppävirran kirkonkylästä pohjoiseen.
Konnuskoskien kautta on kulkenut jo muinainen vesiretti kohen pohjoista. Konnuksen kanava yhistää siis Kallaveden ja Unnukan. Noin 250 m pitkä kanava on rakennettu ensi kerran 1836-41. Sen viereeen rakennettin uusi kanava 1865-68 ja sitä on uusittu 1917-19. Vuosina 1968-71 rakennettiin uusin syväväyläkanava.
Kanavan kautta kulkee veneilijöitä sekä rahtiliikennettä, jolle kanava on kauko-ohjauksessa Taipaleen kanavalta. Vedenpintojen korkeusero vaihtelee: 0.15 – 0.90 m.
Historiallisella koskialueella on muinaisen myllyn kivijalan jäännökset. Kalastajien ja retkuilijoitten liikkumista helpottavat pitkospuut ja laitureita kalastamista varten.
Kosken eläimistö on monipuolista. Muuttoaikaan keväällä ja syksyisin kosket kuhisee muuttolintuja kuten mm. telkkiä, koskeloita, alleja, uiveloita. Keväisin voipi seurata viirupöllöperheen jälkeläisten kasvatusta.
Matalat koskiosuuvet ovat vesilintujen poikueitten suosiossa.
Talvisin kosket ovat kauneimmillaan.
Koskella pesii niin saukot kuin majavakin sekä minkkejä.
Hirmupakkasillakaan koski ei jäädy ja silloin pääsee ihastelemaan kuuramaisemaa.
Koskea voi ihastella myös toiselta puolenkin. Matkaa Hartikansaloon mettäautotien kiepsukkaan tulee kyliltä lähemmäs 25 km.
1.1.2010 tapasin vallan harvinaisen valkoselkätikan ihan laavun vieressä. Muutkin tikat viihtyvät koskella: pohjantikka, harmaapäätikka, pikkutikka, palokärki.
Kaksi vanhaa kanavaa on museoituna, joista vanhin on nyt muutettu juoksutuskanavaksi. Kanavien eteläpäässä on veneilijöille retkisatama.
Makkaran- tai kalanpaistosta sekä nuotiokahveista voi nauttia laavulla, mutta kannattaa varata omat puut ja puuntekovälineet. Puut ovat tarkoitettu kalastuluvan maksaneille, näin ilmoittaa laavulla kalastuskunnan lappu.
Metsäkauriit ovat joka vuotinen näky koskella. Kesällä voipa nähä myös harmaahaikaran, kalasääsken, ruskosuohaukan, …
Kun koskikorennot kuoriutuvat huhtikuun ensimmäisinä aurinkoisina päivinä, niille riittää monen kokoista nappaajaa. Tässä pyrstötiainen.
Sellainen on takapihani. Kaikkea ei voi kertoa tai kuvata. Kannattaa käyvä ihan ite…