Sain pe aamuna extempore tarjouksen lähteä veneilemään ja kuvaamaan Unnukkaa. Ei kun muut työt odottakoon…

Tuore matkailuyrittäjä Arto Keinänen hommasi kesällä veneen, jolla hän tekee virkistymatkoja mm. Varkaudesta Linnansaaren kansallispuistoon. Teimme tälläisen reissun tuossa elokuussa ja lupauduin silloin hänen kanssaan kartoittamaan lähiseudun vesien “nähtävyyksiä”.

Arto nousi minut kotorannasta laivalaiturilta.

Suuntasimme ensin Konnukselle, jossa näytin hänelle Konnuksen retkeilymahdollisuuksia. Kellotimme myös kanavassa kulkua. Hetki kuvan oton jälkeen saukonpoikanen livahti vasemman puoleisen sulkuportin taakse piiloon.

Laskeutuessamme Konnukselta Varkauteen koskeloparvi ohitti meidät kiitäen kovempaa.

En voinut vastustaa heijastuksen kuvausta. 8) Syssyaamu oli jo sen verran viilee, että lämpöpuku oli tarpeen.

Ennen Varkautta piipahdimme Timonsalon Timovuoren juurella. Saari on soraharju, jossa näkyy hyvin eri ikäisiä rantavalleja, kun kiipeää kohti huippua. Ihmettelen vaan etteikö täällä oltaisi asuttu kivikaudella. Muinaismuistorekisterissä ei ole täältä löydöksiä.

Arto keitti meille oikeet nuotiosumpit.

Pienen Kuntorannan pysäyksen jälkeen jatkoimme matkaa Unnukan itäosiin. Varkauden nähtävyys Piensaari: laivaväylä kaivettu läpi saaren. Reunoilla kasvoi vanhoja lehtikuusia.

Kohteenamme oli Hiisimäki, jossa on useita kivikautisia arkeologisia löydöksiä. Rantauduimme Kangaslahteen, josta kävelimme pari sataa metriä löydöksille.

Onko tämä kivikautinen asuinpainanne vaiko 30 v vanha kaivurin tekele? Sitä mietimme… Lähellä oli soranottopaikka – ilmeisesti löydökset ovat sen reunalta.

Hiekkakankaan reunalla kohosi pieni lohkareinen kukkula. Olisko ollut palvontapaikka? Ainakin hyvä seudun valvontapaikka.

Muut löydöskohteet olivat niin lähellä luxusmökkejä, että jätimme ne rauhaan. Hiisimäki jatkui soraharjuna kohti koilista, joista muodostui pitkiä ja kapeita saaria.

Hietasaaren vieressä Louhisalmesta näki Leppävirran kirkon tornin – 16 km päähän. Etsimme Hietasaaresta muinaista pyyntikuoppaa ja löysimme sen: 2 m levee ja noin 1 m syvä sammaloitunut kuoppa, joka kasvoi koivua ja kuusta.

Hietasaaressa oli nimensä mukaiset rannat. Saaressa oli kummia 3-4 m syviä ja kymmeniä metrejä leveitä ja pitkiä kaivanteita – ilmeisesti saaresta oli rahdattu hiekkaa.

Löysimme upean notskipaikan, jossa paistoimme makkarat. Uistelija se siellä menee.

Hietasalon rannalla päivysti joutsen perhe.

Poikaset oli jo isoja.

Loppumatkasta heitin kuskin järveen. No, en ihan 8) Arto testasi uusia kelluntahaalareita keskellä selkää. Hyvin pelittivät. Noita pitää päästä kokeilemaan avannossa.

Siinä meni koko päivä Unnukalla – hieno reissu. Kiitos Artolle!

Löytyi paljon uusia melontakohteita, joita ei olisi tullut lähdettyä etsimään hitaammalla kannootilla. Tänne palataan ens kesänä.