Kyttäsin karaa eilen puoli tuntia koskella. Kerrankin olisi ollut vähän valoa, mutta se ei suostunut tulemaan putouksen päälle. Jouduin lähtemään kotiin tyhjin käsin, tuolla koskella kun ei voi olla kuin yhdessä paikassa. Siinä kun puoli tuntia sitä seurailin, totesin, että se ei kyllä saa helpolla leipäänsä. Syötävää tuntuu löytyvän kyllä usein, mutta silti sen täytyy hakea sitä koko ajan. Hetkeäkään se ei tuon puolen tunnin aikan levännyt.
Elisa: Niin, aika yksin kara on tuossa ekolokisessa lokerossaan – tulipas hieno sana pari ja varmaan tarkoittaa ihan jotain muuta. Jospa se sen takia menestyykin hyvin.
Ankia: Minä olen koukussa tuohon koskeen 8)
Taru: Joo, on ne hauskaa seuraa. Ne kun ei tykkää minusta niin ne alkaa niiailee ja päät heiluu puolelta toiselle… ja sitten lähetään lentoon.
Hullis: Joo, karat ovat todelle arkoja. Ihan sattumalta pääsin noin lähelle vai vihkaa puun takaa, mutta huonossa valossa.
Kovin monta kertaa saadun saaliin määrään verrattuna karan pitää sukellella. Täyttä työtä koko valoisa aika näillä. Mutta hyvinvoivan näköisiä ovat, vamaan ne toukat on aika ravintopitoista sapuskaa.
On se mystinen lintu tuo kara, miksihän ihmeessä se ravinto pitää etsiä vedestä?!
Sinä käyt aikapaljon kuvailemassa noita karoja. Kiva katella niiden kuvia, varsinkin kun ei karoja ole täällä missään kovin lähellä…
Ikinä en ole karaa nähnyt livenä.
Aika pelle taitaa ollakin, mitä enemmän vesi kuplii ja virtaa, sitä hauskempaa sillä taitaa olla.
Kyttäsin karaa eilen puoli tuntia koskella. Kerrankin olisi ollut vähän valoa, mutta se ei suostunut tulemaan putouksen päälle. Jouduin lähtemään kotiin tyhjin käsin, tuolla koskella kun ei voi olla kuin yhdessä paikassa.
Siinä kun puoli tuntia sitä seurailin, totesin, että se ei kyllä saa helpolla leipäänsä. Syötävää tuntuu löytyvän kyllä usein, mutta silti sen täytyy hakea sitä koko ajan. Hetkeäkään se ei tuon puolen tunnin aikan levännyt.
Elisa: Niin, aika yksin kara on tuossa ekolokisessa lokerossaan – tulipas hieno sana pari ja varmaan tarkoittaa ihan jotain muuta. Jospa se sen takia menestyykin hyvin.
Ankia: Minä olen koukussa tuohon koskeen 8)
Taru: Joo, on ne hauskaa seuraa. Ne kun ei tykkää minusta niin ne alkaa niiailee ja päät heiluu puolelta toiselle… ja sitten lähetään lentoon.
Hullis: Joo, karat ovat todelle arkoja. Ihan sattumalta pääsin noin lähelle vai vihkaa puun takaa, mutta huonossa valossa.
Kovin monta kertaa saadun saaliin määrään verrattuna karan pitää sukellella. Täyttä työtä koko valoisa aika näillä. Mutta hyvinvoivan näköisiä ovat, vamaan ne toukat on aika ravintopitoista sapuskaa.
irma: Sekin näkyy riippuvan paikasta. Katteli karaa uittouomalla ja lähes joka sukelluksella se toi jäälle kotelon. Tässä paikassa taas ei mitään…