Käväsin virkistysreissulla Konneveden maisemissa. Olen aina ihaillut ysitietä Suonenjoelta Jyväskylään ajaessa Rautalammin kivikkoisia vuoria. Nyt tuli tilaisuus tutustua niihin lähempää.
Sain kutsun saunomaan Konneveden rannalle. Tapani mukaan tulostin alueen kartan – aina pitää olla kartalla minne nyt meneekin – ja ehdotin isännälle että käytäskö tutkimassa kartalla jököttävät parit vuoret.
Valitsimme kohteeksi Keulatniemellä sijaitsevan Keulatmäen, jossa oli kolmiomittauspiste. Niiltä yleensä on hyvät näkymät… Itse pisteellä oli edessä taimikkoa, mutta hiukan järvelle päin löytyi komeat kalliot ja näköala mahdollisesti tulevalle kansallispuistolle päin. Toivottavasti hanke toteutuu…
Tuossa luodolla oli ollut sääskenpesä, mutta se oli kaatunut myrskyssä.
Mäeltä näkyi myös geokätkökohteita…
Mäen päällä ihastelimme suuria lohkareita, jotka olivat irronneet kalliosta. Laskeuduimme alaspäin ja löysimme joukon luolia – kalliohalkeamia.
Tuo lohkareen takana avautui suuaukko.
Ihan miehen menevää kokoa ja halkeama jatkui lohkareen takana.
Tulipa mieleen, jos toi lohkare lähtiskin nyt liikkeelle…
Jyrkänteen reunassa oli monia miehen mentäviä aukkoja joitakin eläimet olivat käyttäneet. Kovin tuoreita jälkiä ei näkynyt…
Tuonnekin olis mahtunut koisimaan…
Jonkun kanalinnun peuhuupaikka.
Siinä saunaa lämmittäessä tutkailimme karttoja ja alueella olisi mahdottomasti vastaavanlaisia paikkoja. Geokätköpaikkoinakin oli vastaavanlaisia vuoria, mutta ne jätettiin seuraavaan kertaan…
On se vaan hienoa, että tänne saadaan melkein kotinurkille hieno kansallispuisto. On tämä alue sen ansainnutkin.
irma: Kommee paikka – eikä suotta.
Onnea vaan vieläkin voittajalle. Mukavan olit löytänyt kotireitinkin. Tutkimusmatkat varmasti jatkuvat. Se isäntä.
Jussi: Kiitos isännälle!
Upeita nuo onkalot…niihin on niiiin mukava ahtautua 😉
Hedly: Kävi kyllä mielessä, jos olis vettä sadellut 8)