Kahdeksan tunnin meloskelujen aikana kerkes kohata vaikka mitä.
Tulisaarilla kohtasimme ensimmäiset kuikat.
Murhisaarilla oli koskeloperhe sukimishommissa.
Toiset eivät jääneet meitä kattelemmaan.
Rouva Sääski ilmoitti missä on pesäpuu. Sääskillä menee Sorsaveellä hyvin – toinen asuttu pesä.
Vieraat piti tarkistaa lähempää.
Herrakin osallistui tarkistukseen.
Niittysalon Rätylahdessa kuikka lähti ihan edestämme lentoon.
Paluumatkalla Niittysalon eteläpäässä oli hirvee kirkuminen menossa. Syykin selvisi. Muuttohaukalla oli ainakin kaksi poikaa ruokittavana. Myyrälähetys tulossa…
Ja seuraavaa hakemaan…
Poikanen ihmetteli ohi lipuvaa kanoottia myyrä kynsissään.
Mutta me ei oltu sen mielestä hyvää ruokailuseuraa…
Palatessamme Tulilahteen tulikin emäyllätys eteen. Siitä ens kerralla…
