Teimme tänään retken Etelä-Konneveen kansallispuiston yhelle uusimmalla laavulle Kaituriin (kartta). Laavusta tulee Jussin lähilaavu – matkaa pari kilsaa.
Ilima oli aarinkoinen mutta vinha pohjonen puri poskia aika napakasti.
Kaiturin eessä on ennestään suosittu veneilijöitten levähyskalliosaari.
Silokallion kummeli. Kallioon oli kiinnitelty metallilenkkejä.
Jussi muisteli että saarella oli majoittunut muinoin tukkilaisia. Olikohan kallion merkinnät heijän tekemiään?
Uuven karheen laavun ja liiterin hirret erottuivat metän siimekkeestä.
Jo oli jämerästä hirrestä tehty laavu. Rannalle on tulossa vielä kannoottilaituri.
Uutukaisia oli myös laavun halot. Aikas paljon saimme tehä hommia jotta saimme kosteet halot syttymään.
Laavu oli suunnattu länteen – ilta-aaringon suuntaan. Aarinko ei vielä puolen päivän aikaa kovin lämmittänyt metän takkaa, joten pikabrunssin jälkeen piti lähtee liikkeelle ettei viluttanu.
Läheisen pesäsaaren asukkaat olivat jo saapuneet varaamaan paikat hyvissä ajoin. Kommee tämä kansallispuiston tunnuslintu – kalasääski.
