Esittelin Kansallismuseolle oman kansallisaarteeni: Hornanmäen. Suvaksen selkien molemmin puolin pirut pitivät asuntojaan Vierunvuorella ja Hornanmäellä. Vuori-Kukkarin saari syntyi jättiläisen heiteltyä kiviä Hiidenkalliolta eli Hornanmäeltä Suvakseen. Näillä Vierunvuoren ja Hornanmäen piruilla, hiisillä tai jättiläisillä oli yhteinen hevosenkengitysvasara, jota ne heittelivät äänekkäästi selän yli. Vierunvuori on vierinyt veteen pirujen ajellessa hevosella sen ja Hornanlahen väliä.
Läksimme tänään ottamaan selkoa Vierunvuoresta (kartta).
Ajelimme Suvasta ympäri sen toiselle puolen ja tyrkkäsimme potkukelkat jäälle Pyysänlahesta,
Potkimme kolomisen km osin moottorkelekkauria ja loppumatkan hiukkasen upottavaa puhkomatonta pintaa pitkin. Hik siinä tul.
Totta se on – Vierunuori on vierinyt Suvakseen.
Vuori sijaitsee aivan Heinäveen reitin vieressä ja sinne oovat veneilijät useitten kymmenien vuosien aikana maalailleet nimmareita.
Louhikko oli niin luminen ja liukas, joten päätimme kurkistaa vuoren päälle kopterilla.
Ei kun kohti taivasta.
Jyrkänne kohoaa lähes 40 m korkeuteen. Louhikon yläpuolella jyrkänteessä on porras ja lähes 10 m korkeaa pystysuoraa pintaa.
Vuoren päältä aukenee näkymä Ruutanan ja Kaapinsalon yli Jakamille, joitten takana häämöttää Hornanmäk.
Vuoren juurelta aukenee näkymä kahelle vuorelle pohjosen suuntaan.
Lähimpänä Enonmäk.
Horisontissa siintää Vuori-Kukkari. Naatiskelimme vuoren juurella termariteet ja sienipiirakat.
Näillä antimilla jaksoimme potkiskella takaisin uriamme pitkin. Tulipa vietettyä mukava retkuilupäivä pirujen hajottaman vuoren alla.
