Tämä taetaa olla tämän sivvuuston ensimmäenen ruokaresepti ja voip jiähä viimeseksii, mutta tulos on kyllä maittavimmasta piästä. Meikäläesen sukujuurien myötä se paras ruokalaji on tietenniin savolaenen kalakukko. Mutta ku savolaenen on patalaeska ja ei aena kehtoo tehä kukkoo kaekkien taeteen siäntöjen mukkaan niin se tuppoo vuotamaan. Sen tähen meillä se tehhään kukko pattaan – eli siitä tulloo sitten patakukko.
Ensiksihän pittää hommata kukkoon täätettä. Se paras tääte on tietenniin ahvenat, mutta kun toa savolaenen on laeska niin helepommalla suap tehtyä korvikekukon muikusta. Ylleensä kaappojen kala-apajilla on lähes joka vuojen aeka – rospuuttokelit lukkuunottamatta – nuottamuikkua. Ahven pirulaenen on harvassa näillä apajilla.
Viime viikonloppuna meillä ol muikkua. Hommasin tarpeet tommaattimuikkupaestosta varten ja Jussikin kanto tuliaesena säkillisen muikkuja. Jiäkaappi pursus oikeen muikkuja. No, Jussi ol jo pitkään toivonu että sais maestoo meijän kukkoo. Piätettiin laettoo kukko uuniin haatumaan laavantain Sorsaveen potkukelkkailujen aijaks.
Hommassa ei olluna ku yks mutta. Kukon kuoren valamistaja – emäntä – ol karussa Lontoon-kirkolla ja minnää en oo koskaa tehny kukkoon kuorta. Oohan minä nähny kuinka mummo, äet ja emäntä on sen tehnynä lukemattoma kertoja. No, ei kun härkee sarvista ja kerta se on ensimmäenenkii.
Ei kun esille Hyvveen ja hyvän paras Savolaenen keittokirja ja sieltä Bertta Räsäsen kalakukon leipomiskuvan kohalta tipahti emännän muokkooma ohje:
Patakukkoaenekset
4 dl vettä
3 tl suoloo
8 dl karkeita täysjyväruisjaahoja
3 dl vehnäjaahoja
100 g voeta
1 kg perattuja ahvenia tae muikkuja
200 g pekonia siankylykisiivujen sijjaan
Etellisenä iltana Jussin perkoomat ja kevyesti suoloomat muikut kuivattii hyvin talouspapperin välissä.
Mittasin aenekset yleiskonneen kuluhoon ja pistin myllyn jurroomaan. Emäntä tuossa kurkki just olan yli ja sano että hän tekköö kyllä taekinan käsin. No, ukot tekköö kaeken konneella, jos mahollista 8)
Voijeltu pata sitten vuorattii taekinalla – sellasena sentin paksusena. Taekinaa jätettiin ison nyrkin verran kanneksi.
Sitten pohja vuorattiin pekonilla. Myö käätetään perinteisen siakylykisiivujen sijjaan pekonia, koska siitä tulloo mukavasti vähän savun makua ja suoloja. Sitten vuan muikkuja läjä ja välillä välliin hienoo mersuoloo.
Piälle muotoellaan kans, jonka piälle kiännellä taekinareenat ja saamat taputellaan veen kanssa silosiks. Nyt tul niin silonen ku vaavan peppu.
Sitten vuan kukko tyrkätään uuniin tunniksi 200 asteeseen, jotta suahaan nätin ruskee kans. Tunnin piästä otetaan kukko uunista ulos. Kuoren piälle sulatettaan nokare voeta ja peetellään piällys voliolla. Sitten laetetaan kukko uuniin muhimaa 125-150 asteeseen viijeks tuntia.
Tuona aekana myö kerittiin Jussin kanssa heitteen potkukelekkareissu Sorsaveellä.
Reporankana reissusta tultiin nuuhkimaa huumoovoo kukon tuoksua. Kukkohan ol vuotanna. Taijettii laettee vähän liikoo pekonia – enemmän ku ohje sallii ja paan alla ollut laatanen ol tarpeen.
Oltiin niin näläkäsiä että jäi ottamati oikee oppinen kukon avvauskuva, mutta tässä kuva vuos sitten tehystä kukosta. Kukko aakastaa keskeltä puukolla ja reikee veistellään aena vuan isommaks, jotta suahaan sisältä sitä ihteensä.
Kylläpä kukko maistui. Se ol hävinnä parempiin suihin parissa päevässä.