Eilen kun piti ottaa niskasta niin tänään piti sitten potkasta itteensä persuuksille, jotta tuli lähettyä tuohon harmaaseen.
Karttanimien tutkimuksissa olin löytänyt Leppävirran ja Suonenjoen rajalta Paukarlahesta kaksi mielenkiintoista kiveä: Ukonkivi ja Annankivi. Kilautin tutulle alkuasukkaalle ja kyselin mittee hän tietää. Annankivelle hän tiesi selityksen mutta Ukonkivestä (kartta) ei ollut tietoo. Sitten utelin missä kunnossa nuo mökkitiet ovat. Matoniemeen on varmasti aurattu mutta Annakivelle tuskin pääset – ainakaan pikkupösölläs. No, läksin ottaa selvää…
Ajelin Paukarlahteen ja koulun jälkeen käännyin Paukarlahdentielle ja siitä Vuorisentielle. Se oli hyvässä kunnossa Vuorisen tilalle asti. Sitten kieli keskellä suuta autouraa sompaillen Matoniemeen asti. Matonimessä oli Voimatelin ukot vetämässä sähköjä mökeille.
Jätin auton Matoniemen kääntöpaikalle (tie muuten jatkui vaikka ei ollut kartassa) ja suuntasin jäälle Matoniemen rannasta – mökkien puolelta. Jäällä ei ollut paljoo lunta eikä vettä, mutta uveavontoja oli joitakin – tosin uuelleen jäätyneitä. Niitä väistelin…
Mustan puhuva Ukonkivi nakotti Aittosaaren etelä käressä.
Se näytti ihan tavalliselta kiveltä. Yläosassa oli lohjennut osa. Oisko kokoo 2 metri korkeutta ja 3-4 metriä kanttiinsa.
Sen rakosessa oli pesinyt… – olisko tiira mahtunut tuonne? Lokkilintu joka tapauksessa.
Länsireunalta oli lohjennut äskettäin pala.
Paljastunut osa näytti ihan rautamalmilta.
Se oli täynnä lehti ym. kariketta. Olisko tafoni? Tästäkö kiven nimi? Ukon uhrikivi. Ehkä.
Kivi oli auringon puolelta päällystetty tumman vihertävällä jäkälällä. En muista ennen tälläistä jäkälää nähneeni.
Jäkälä “lehdet”oli tosi isoja – suurimmat halkaisijaltaan toista kymmentä senttiä.
Tuli mieleen korvan lehdet – homeiset. Takapuolelta ne oli ruskeita. Mikähän jäkälä on kyseessä? Liekkö harvinainen? Harmi kun ei ole tullut sitä jäkäläkirjaa hommattua…
Olipa harvinaisen kiintoisa kivi vaikka alkuun näytti ihan tavalliselta – oikea Ukonkivi.
Rämmin Matolahden puolelta autolle. Se oli vikatikki. Sillä puolen oli vettä jäällä ja paljon enemmän lunta. No, tää oli nopsa bongaus. Jututin sähkömiehiä hetkisen ja jatkoin matkaa Annankivelle…