Hiirpöllömettältä palatessani muistin kartalta mäennyppylän, jota kutsutaan Pirunkallioksi (kartta). Se on ihan Kurjalanrannantien varressa. Parkkeerasin auton pellolle menevälle traktoriuralle ja läksin kattomaan mistähän paikan nimi johtunee.
Ensin tuli vastaa louhikkoa.
Tiellepäin olevasta jyrkänteestä löytykin pystyssä seisova 4-5 levee ja 3-4 m korkee litteä lohkare.
Lohkareen ympärillä oli muita pienempiä samanlaisia lohkareita kylellään ja niien alle jäin miehen mentäviä koloja.
Isossa pystylohkareessa hymyili itse Piru. Aikas ystävällisen näköinen, vaikka näytti tervatulta tai pietyltä.
Kolot ovat taineet olla läheisen maalaistalon lapsien leikkipaikka.
No, mikäs sen hauskempi paikka.
Kiipesin mäen päälle, jos näkyin, miten lohkare oli kiilautunut. Kurjalanrannatie näkyy kuusien läpi.
No, jopas sattui Piru olemaan hyvällä tuulella.
