Sorsaveen Laitilanniemen vuorijonoa olen ihmetellyt kartalla moneen kertaan. Se alkaa Leppävirran korkeimmasta kohdasta Kotamäestä ja jatkuu etelään 7 km päähän Havukkasaareen. Matkalle jää lukemattomia jyrkänteitä ja paljakoita. Miten sellainen on säilynyt jääkaudesta? Miten korkea se on ollutkaan ennen jäävirtojen höylää?

Läksin tänään selvittämään erästä tunnettua luolaa – Iso-Vuorisen luolaa (kartta). Parkkeerasin auton Laitilanniementielle Vehkalahden rannalle.

Käyskentelin jäätä pitkin Kohokannakselle, jonka läpi meni mooottorikelkkaura.

Koholahden rannalla oli hauskoja jääpuikkomuodostelmia.

Koholahden leventyessä nousin pohjoirannalle ja suuntasin kuusikon läpi jyrkänteelle.

Luola löytyi helposti jyrkänteen reunalta.

Luolan kooksi on ilmoitettu 3 m x 1,5 m x 1-2 m. Lippa-rakoluola graniittikallion jyrkänteessä Iso-Vuorisen kaakkoispuolelle jatkuvan kurun rinteessä. Lattia kalliota.

Luolassa suorakulmaisen lohkareen muodostama pöytä. Luolassa piileksi jatkosodan aikana käpykaartilainen.

Hauskoja puikkoja.

Kosteet oltavat karkulaisella. Pöytää ei näkynyt. Olisko jään alla?

Jatkoi jyrkänteen reunaa Iso-Vuorisen lammmelle, joka rannasta löysin hauskan lipan. Sen alta valui jäävirta.

Kiven alle olisi mahtunut hyvin makaamaan sulan aikaan.

Suuntasin takaisin Kololahdelle ja matkalla tuli vastaan jos vaikka millaista jyrkännettä ja kiven murikkaa.

Kaikkia jyrkänteitä ei ole ees kartalla ja monesta löysin pieniä lippaluolia. Tässä vuoristossa riittää vielä paljon tutkittavaa. Jyrkänteitä riittää ja jos lunta ei tuu enempää niin tutkimukset jatkuu piakkoin.