Heinäkuun lopun hellepäivänä läksin ottamaan selvää Punaisesta luolasta Sorsaveen rannalla. Luola on ollut tarinan mukaan punakaartilaisten ja kommunistien pakopaikkana.

Ajelin Leppävirran Nesteeltä Viitostieltä Sorsakoskelle päin Koskentietä 4.5 km, josta käännyin oikealle Rengontielle. Sitä ajelin 4.4 km ja käännyin vasemmalle Levärannantielle. 1.5 km kohalla oli tie lähinnä Rengonlahden rannan kohtaa, jossa luola pitäisi sijaita, mutta tieltä ei löytynyt sovivaa levikettä johon jättää autoa. Ajoin vielä ½ km tukkienlastauspaikalle, johon sai auton nätisti parkkiin. Tämä olikin oivallinen paikka, koska tästä alkoi aukkohakkuu ja hyvin tampattu 300 m mettäkonehighway suoraan rantaan jyrkänteen viereen, jossa luolan piti sijaita (kartta).

Jyrkänteen yläosasta löysin aukon,

jonka perällä on oli pari metriä syvä luola. Eihän se tämä voinut olla, koska luolan piti sijaita osittain veessä.

Kallion päältä aukesi näkymä Rengonlahdelle. Löysin ensimmäisen sisäänmenon luolaan keskellä olevan pikku männyn vierestä.

Rako oli aikas ahas. Näin toimistotyöntekijän energiavarastoilla yritin ahtautua rakosesta, mutta sitten tuli mieleen että olis aika noloa soitella 112:teen ja ilmottaa ette viittis tulla irrottaa mua – jäin kiinni mahastani Punaiseen luolaan.

Sain kameran tungettua raosta ja näppästyä kuvan. Pohjalla tosiaan oli vesi – eli rantakivikossa oltiin.

Ranta-aukosta muutama metri oikeelle ylös löytyi kuusen alaoksien alta toinen aukko, josta myös näkyi pohjalla vettä. En mahtunut tästäkään sissään…

Kolmas aukko luolaan oli kaikkein ylimpänä keskellä. Se oli myös niin ahdas että jäi ujuttautumatta. Itse sisusta jäi nyt tutkimatta.

Ne punaset on taineet olla aika huonolla sapuskalla että ne on mahtuneet noista aukoista kulkemaan. No, niin varmaan minäkin mahtusisin, jos raskiis luopua parista kymmenestä kilosta hartauella hankittuja energiavarastoja.

Jyrkänteellä oli muitakin lohkarei’en muodostamia rakosia ja kommeet maisemat Rengonlahdelle. Hieno paikka olla pakosalla.