Huhtikuun alussa, kun joutsenia alkoi saapua koskelle huomasin erään joutsen parin, jossa toisella oli mutka kaulassa.
Se erottui selvästi joukosta, mutta ei se mitenkään vaivaselta vaikuttanut.
Viikon päästä ensikohtaamisesta tapasin saman pariskunnan toisella puolen koskea.
Tämä kenokaula oli selvästi kesympi kuin muut. Istuin kivellä parin kymmenen metrin päässä ja se hivuttautui itte lähemmäs.
Se kutsui myös parinsa hiljasilla tööttäyksillä.
Ei tuo mutka näyttänyt mitenkään haittaavan syömistä.
Mutta näytti siltä että se söi mielellään rannemmassa ja irtotavaran joukosta.
Mihinkähän lie rikkonut kaulansa? Olisko lentänyt sähkölinjaan ja kaula olisi murtunut mutta ihmeen kaupalla se olis kuitenkin parantunut?
Ei varmaankaan suuri ongelma kun puolisokin on löytynyt. Onhan meitä eri tavoin rampoja ja vaivaisia joka lajissa.
Onhan niitä, mutta harvemmin näkee, koska luonto “korjaa” vialliset aika nopeasti…
Onpas ihme juttu, aika hurjan näköinen taitos kaulassa. Luulisi kyllä että kaulan murtumasta olisi lintu heti hengettömänä, ainakin jos onnettomuudessa sattuisi. Voisikohan olla joku syntymästä asti ollut vika? Tuon kaverin ainakin tunnistaa helposti muusta joutsenporukasta.
Niin… Olisikohan se sitten tosiaan ollut jo syntyessä. Eipä taida olla kukaan kertomassa. Tänään ei kenokaulaa enää näkynyt. Olisiko jatkanut matkaa…
Hieno kuvasarja joutsenista. Ja tuo kaulansa loukannut, on epätäydellisyydessään kaunis…:)
Siinä on kulmikkuutta 8)