Tänään paisteli aurinkokin pitkästä aikaa, mutta en saanut kimmoketta lähteä koskelle. Syykin selvinnee alempaa.

Skanneri oli tänään ensikertaa tositoimessa- skännäilyä valokuvakirjaa varten. Hiukkasen piti ohjekirjaa lueskella kuinka saadaan kuvat skannattua 16-bittisenä, jolloin Photarissa muokatessa ei värisävyt katoile – eli kaikki värit irti kuvista mitä vaan saa.

Ohjelma mukavasti tunnisti irtokuvat, mutta kansiossa kiinni olleita ei, mutta homma sujui silti joutuisasti.

Minä läksin pelastamaan kuusaitaa. Sen päälle oli kertynyt yli puolimetriä lunta. Aidalle rämpiessäni totesin, että lunta on munniin asti. Joka askelluksella upposini nivusiin asti – pikkasen hankaloitti liikehdintää.

Lunta sai ihan hakkaamalla hakata, jotta se irtosi. Välillä pudonneet lumet eivät kannattaneet vaan vajosin metrin alemmas, josta sai ponnistella konttaamalla pois. Eipä tarvinnut lähteä minnekkään lenkille…

Jaa-a, mitenköhän sitä pääsee koskelle? Pittääköhän hommata ne kauan suunnitelmissa olleet lumkengät…