Koskella taas – sää salli. Laavunsaarella harakat piti mekkalaa – mitähän varten? Lentoon pyrähtäjät ohjasivat…
Kappas, puoliksi syöty kilonen ja nyt jo jäinen hauki. Harakat olivat nokkineet… Jäljistä päätelleen saukko oli raahannut hauen koskesta – rantaan oli viitisen metriä.
Ruokailupaikalta lähti minkin polku…
…päätyen läheisen kuusen juurelle. Sielläkö se lymyilee?
Tuolta laiturin viereisellä kivellä oli sellaiset jälet, että sieltä se hauki oli kuskattu. Aurinko kellersi komeasti maisemaa.
Saukkokin näyttäytyi – vain kerran – ja kaukana Pikonlahdella.
Tänään oli kylmempi kuin eilen – piti lähteä lämmittelemään varpaita.
Tämähän on kuin lukisi jännittävää jatkokertomusta. Kyllä sinun nyt pitää kuvata ja kertoilla läpi talven näistä Konnuskosken tapahtumista. Tuollaisella säällä ja noin mielenkiintoisen kuvattavan äärellä, ei aina huomaa niitä varpaita, ennenkuin ne todella ovat jäässä.
Tuo saukko on kyllä aina yhtä kuvauksellinen. Tänään oli tosiaan mahtava keli, jäällä tuli pyörittyä pari tuntia.
Pehmyt piirto: On ollut kyllä ihmeen tapahtumarikasta. Monesti on käyntejä, ettei ole mitään kerrottavaa. Juttuja ja kuvia tulee jos jotain mielenkiintoista aina ilmaantuu 8)
irma: Hieno oli keli ja kylymä. Koskella oli kylmempää kuin eilen vaikka kotona mittari näytti päinvastoin.
Kauaa ei kärsi varmaan seisokella kuvaillessa, kylmältä näyttää keli. Mutta hienot on valonleimut – talvivalo on sitten jännää, yhtäaikaa jotenkin leimuavan kuumaa ja polttavan kylmää.
Aika haukivonkaleen on joku siellä joesta kiskaissutkin.
uuvana: Näin on – varjossa on sinistä ja auringossa keltaisen punertavaa. Saukko sen hauen sieltä raahas…