Näin olen kuullut sanottavan. Tässä postauksessa todistan molemmat väitteet pötypuheeksi.
Hauki kerkes jäätyä parinkymmenen asteen pakkasessa tangoksi eilisellä reissulla. Se sai sulaa parisin tuntia tiskialtaassa.
Poistin sisukset ja pään. Suomustaa ei tarvinnut.
Leikkasin kalan halki selkäruodon vierestä, jotta paksu liha suolautuisi paremmin. Ronskisti suolaa. Minusta hauki on parasta savustettuna. Lapsena sain ihan tarpeeksi voissa paistettua. Kermalla ja voillahan saa vaikka rukkasesta syötävää 8)
Kalan suolautuessa putsasin savustuslaatikon. Lisäsin folion sisään leppäpurua ja hiukan sokeria savun aiheeksi. Folio siksi, että laatikko on helppo putsata puruista.
Meillä on 70-luvun kummajainen eli avotakka, jota ei edes kannata muuttaa varaavaksi, koska se lämmittäisi vain syrjässä olevaa takkahuonetta. Savustukseen se on oiva peli. Tulesta ja kalan koosta riippuen savustusaika 30-50 minsaa.
Tässäpä valmis herkku ihan aitona. Ei ole lakattu kuten monet ruokakuvat ovat 8) Just koskelta tullessa söin sitä kylmänä perunasalaatin kera. Ai, että ol hyvvee…
Makoisan näköinen vaivan palkka – ja hienot kuvat kaupanpäällisinä.
Iisi
Iisi: Niin, mietinkin, että kehtaako oman jälkikasvun ikäpolvi tehdä enää mitään vastaavaa ruuan eteen 8)
Just rupesin miettimään, että olenkohan ikinä savuhaukea syönyt? Muu savukala kyllä uppoaa mennen ja tullen! Pitänee kokeilla 😉
Elisa: Kannattaa kokeilla. Savustaminenkaan ei ole niin sottaista kun tuosta hauesta ei valu rasvoja. Juuri tein lämppäreitä paahtiksesta, mustaleima emmentaalista ja savuhauesta. Aikas hyvä…
Peijakas kun tuli oikein nälkä ruudun tällä puolella!
Hauki on hyvä ruokakala, savustettu vallan mainiota.
uuvana: Siitä on enää rippeet jäljellä.
Täältä Napapiiriltä tätsy suunnittelee talvivierailua sinne(kin) päin. Mitenhän olisi, olisiko kala liikkumassa ja käymässä hyvin pyydykseen viikon-parin päästä, jos tästä pääsen liikkeelle?
Siis, aivan vesi suussa noita kuvia katselee. Lähes tuoksunkin tunnen…se vois olla suussakin herkkuva!