Laitoin viikolla linnuille syötävää – kaapin perukoilta löytyneitä soijarouheen murusia ja kauranjyviä. Kuten arvasin – tiaiset käyvät ronkkimassa kauranjyvät. No, harakoille ja närhille kelpaa soijakin.
Keikistelijä tutkii lehtien alusia, että löytyskö soijan muruja.
Eikö ole muuta tarjolla?
Tässä yks aamu näin harakan ja oravan nahistelun. Se oli niin vauhdikasta puuhaa, ettei siitä tän parempaa kuvaa saanut. Orava luikki naapuriin ja harakka perässä.
Pitäneen hakea kaupasta vähän jotain muutakin näille pihan mellastajille.
Todella upeita kuvia! Närhikuva hieno ja värikäs, variskuva ilmeikäs ja viimeinen vauhdikas. Siinä näkyy oikein oravaharakkapyörre, hauska!
Närheä ei olekaan ihan helppo kuvata, yllättävän arka metsässä.
Sekä närhi että harakka ovat ihan mahdottomia kuvattavia. Huomaavat pienenkin liikkeen, oli sitten sisällä tai ulkona. Joku näyttää kuitenkin onnistuvan näissäkin…
Niinpä, vaikeita ovat molemmat. Ihmeen arkoja, näin taajamassakin. Siinä missä talitintti tulee kameran eteen keikistelemään, harakka sujahtaa aina jonkun puskan taa. Harmi, kun molemmat ovat niin hienon näköisiäkin.
Kerrottakoon salaisuus: ruudun takaa vastavaloon, mutta sellaisessa kulmassa, ettei tule heijastuksia. Mutta harakka näkee paremmin kuin närhi ruudun läpi – tai sitten se on enempi urbaani ja osaa varoa.