Syksyllä kuuntelen Sir Elwoodin Hiljaisiavärejä – varsinkin syksyllä – ja rämpytän – omaksi iloksi ja kanssaeläjien kauhuksi. Elwoodi sopii syksyyn – keskiolutjatsia voi kuunnella myös vahvemmassa seurassa ja näin soinnut osuvat paremmin kohdilleen – ainakin siltä se kuulostaa. Ohut kosketus – hyvä biisi jo sen vuoksia, että sen on säveltänyt Elwoodin savolaisrumpali ja sen kruunaa tietysti Juha Lehden kipeät sanat.
Vielä on syksyä jäljellä…
No onpas tunnelmallisen näköistä! Minun syksyni on alkanut Viikatteen uuden levyn merkeissä 😉
Kaarle niittää myös hyvin samaa melankolian viljaa 8) Sopii hyvin syksyyn.
Aika lempeästi käy päälle ja kevyesti koskettaa, mikäli on kuvaa ja muuta tekstiä uskominen. Otsikko vain uhoaa.
Hieno, tunnelmallinen kuva!
Tunnelma piileenkin kipeissä sanoissa 8)
Hienosti sommiteltu kuva ja lämpimät sävyt.
Hmm, tämähän voisi olla vanitas-asetelma.