Näin isohirvenjuuren ja nauhusten kukinnan aikaan perhosbaarini (sokerilla ja hiivalla kyllästettyä kotikaljaa, joka on imeytetty pesusieneen) on ollut tungosta. Jonossa on ollut herukkaperhosta, suruvaippaa, amiraalia, neitoperhosta, … – useampia yksilöitä kerralla.
Nyt kummastuttaa perhoshiljaisuus. Ainoastaan yksi herukkaperhonen on vieraillut baarissa. Olen tiiraillut pitkällä putkella naapurien nauhuksia, mutta ei niissäkään ole perhosia.
Ohdakeperhonen lehahti lentoon baarin lähettyviltä ja seurasin sitä…
Tämä on niiden kesäkuisten Afrikan muuttajien jälkeläisiä.
Sen lähellä iso hopeatäplä lämmitteli tien pientareella.
No, pitänee vielä odotella – ja terästää baaria sokerilla ja hiivalla.
Kauniita perhosia, aika hyvä idea tuo baari… onnistuiskohan tuo kerrostalon parvekkeella 😀
Saman huomion olen minäkin tehnyt perhosten vähäisyydestä.
Tosin kaljat olen juonut itse. Mutta kärkylle eivät ole tulleet edes neitoperhot.
Eikä yhtään siipiveikkoa.
Iisi
Kaikki perhoset ovat menneet Irman luokse, mitähän hänellä on tarjolla.
En muista, koska olisin nähnyt näin vähän perhosia meillä. No, linnut ovat varmaan syöneet täältä kaikki.
Hienoja kuvia silti olet saanut!
Tarjolla on täällä mäkimeiramia. Hurina (kimalaiset) ja lepatus (perhoset) kuuluu ja näkyy jo matkan päähän. Ja sitten on ne ihmeelliset pelto-ohdakkeet, joiden kukinta kylläkin alkaa jo hiipua.
Jospa baarisi tarjoilu on ollut liian voimallista, ovat tuupertuneet asiakkaat jonnekin pusikkoon…
Taija: Heh, voihan sitä kokeilla. Kuulema punaviinibaari haisee vähemmän 8)
Iisi: Kärppäset tuntuu tykkäävän myös tuosta koktailista. Toivottavsti ei härkäset…
Uuna: Niinpä tietysti. irmalla on niin hyvät herkut.
irma: Hmmm, aikaisempina vuosina juominkien jälkeen perhoset ovat asettuneet talon seinille pää alaspäin röyhtäilemään. Oliskohan tämän vuotinen sittenkin liian voimakasta… 8)