Olen useana vuonna ihmetellyt miksi juuri meidän talon kohdalle kertyy näin loppuheinäkuusta suuri joukko pääskyjä kisailemaan.
Pari päivää sitten pääsin jyvälle miksi….
Kadulla on jotain mielenkiintoista…
… joista pitää ihan kisailla.
Ilmeisesti joka vuosi tähän aikaan kadulle ilmestyy muurahaisia – isoja. En tiedä mitä lajia ne on… siivettömiä.
Yritin kuvata niitä, mutta auringon laskiessa ei enää riittänyt valoa: mustia noin 1,5 cm mittaisia, joilla oli pitkäksi venähtänyt peräpää.
Muutkin alkoivat kiinnostua helpoista makupaloista. Olisko pajulintu?
Samoin tikan poika äkkäsi helpot herkut. Nämä muurahaiset olivat liikenteessä ainoastaan tän illan – seuraavana päivänä niitä ei enää näkynyt.
Kyllähän tiput helpon sapuskan keksivät. Täällä ovat pääskyset alkaneet kerääntyä langoille, poikset lentelevät jo täyttä päätä. Mutta onpa yhdessä pesässä vielä poikaset pesässä, jompikumpi vanhemmista on jäänyt yksinhuoltajaksi ja syöttelee niitä ahkerasti.
Laiturinalus pesässä on vielä poikaset – äänestä päätelleen. Sinne ei oikein pääse kurkkimaan muuta kuin kanootista ja nyt siinä on palolaitoksen vene vielä esteenä.
Olisit odottanut vielä vähän aikaa, niin olisit nähnyt, miten muurahaiset kuitenkin nousevat lentoon. Meillä ainakin. Lentomuurahaisia.
Upeita kuvia pääskysistä! Yleensä viuhahtavat niin nopeasti, ettei ehdi kuvata.