Keväällä lintujen kirjo laajenee – hetkeksi.

Mustarastaiden jälkeen ilmestyy peipot.

Järripeippoja on aina peippoparvessa jokunen.

Tämä urpiais vanhus nukkui viime huhtikuussa pihan pälvellä. Ilmeisesti se koki, että jalkojeni juuressa on turvallista nukkua. Mistähän se tiesi, että tuo ei hievahda tuosta ennen kuin se on saanut opinnäyteopponoinnin luettua?

Rouva mustarastas tulee hieman myöhemmin ukon perässä.

Harakoiden hormoonit hyrrää.

Jokos sinä olet sen pesäpöntön laittanut kuntoon?

Oliskohan tämä hernekerttu, joika kävi syömässä meidän omenapuusta pölyttäjiä? Mehiläiset kelpas hyvin. Sitten se jäi koko alkukesäksi laulamaan reviiriään meidän pihalle.

Mitähän tarkoitusta varten varis kävi nappaamassa pihalle jääneen vapun kuohujuoman korkin?

Kevät senkun etenee…

Tämä tuholainen kävi syömässä ikkunalaudalta kukkaruukusta kukat – todistusaineisto vielä nokassa. Mikähän sen sai syömään pieniä sinisiä kelloja?