Heinäkuussa 2006 palasimme Kolovedelle – nyt sen pohjoisosaan. Laskimme kanootin vesille Pilpan kanavan läheisyydessä olleelta vanhalta tukkienlaskupaikalta.


Päämäärämme oli Vierunvuoren kalliomaalaukset. Suunnistuksen teki haastavaksi se seikka, että olimme unohtaneet alueen kartan keittiön pöydälle. Suunnistimme kartan muistikuvieni ja kiikarien varassa.

Vierunvuorella oli komeita lohkareita.

Löysimme maalaukset helposti, koska ne oli merkitty hyvin, mutta oli niin kuivaa, että maalauksista ei saanut selvää. Maalaukset ovat kirkkaimmillaan kosteaan aikaan eli syksyllä.


Olikohan Pääsiäissaarten yksi luomus unohtunut tänne?

Sitten suunnistimme Mäntyniemen luontopolulle. Se ei oikein innostanut näin helteellä, joten tyydyimme vain tankkaamaan rannassa.

Huomasimme olevamme Heinäveden reitillä, ja kotona karttaa tutkiessamme selvisi, että olimme käyneet vain kivenheiton päässä Koukunpolvea – kuuluisaa tiukkaa 90 asteen käännöstä reitillä.

Jospa ensi kesä toisi paremmat ilimat, niin voisi suunnitella pitemmän retken vielä tutkimattomiin Koloveden sopukkoihin.